Olipa kerran...

Tänä aamuna syödessäni aamupalaa, kiinnitti huomioni kynttilä joka oli juuri kuin saduissa kuvattu kynttilä.

Pitihän se kokeilla kuvata.
Kyntilä mustan kartongin eteen, hiukan lisävaloa kynttilänjalkaan ja kynttilään etupuolelta varjostetusta pöytälampusta, ja kuvaamaan.

ISO 100, F2,8 50mm, manuaalitarkennus.

Kynttilänjalan kynttilän pesäkupissa heijastuva punainen väri hiukan häiritsee, mutta sen pois saaminen ilman koko kuvan muuttamista kylmän sävyiseksi, se olisi ollut kokeiluun liian iso homma, ainakin minun taidoilleni.

Pikakiinnityslevy

Kameran jalustan pikakiinnityslevy, tuo kameran kiinnityksen ja irrotuksen helpottamiseksi tehty palikka, miksei siinä ole jotain standardia?

Nyt kameran pohjassa oleva lukitusnastan kolo ei osu kiinnityslevyn lukitusnastaan. Tästä johtuen painavalla optiikalla kamera "valuu" pystykuvia ottaessa eri asentoon.

Kysellessäni asiaa DC-forumilla, sain vastaukseksi ettei kaikissa pikakiinnityslevyissä edes ole tuota lukitusnastaa, ja että se on tarkoitettu videokuvaajien riemuksi.

Pitäisi kuuleman mukaan vain kiristää niin kireälle ettei pääse kamera liikkumaan...
Pelottava ajatus käyttää työkaluja muovirunkoisiin kameroihin!

Osassa netissä tutkimiani pikakiinnityslevyjä, tuo nasta on hahlossa, jolloin se pääsee liikkumaan pituussuuntaan muutaman millin, tällöin se osuisi useamman kameramerkin kiinnitykseen.
Tuossa minun halpisjalustassani ei sellaista ole.

DC-forumilla mainitsivat myös, ettei kaikissa kameramerkeissä ole edes tuolle nastalle pohjassa koloa, joten niissä se olisi joka tapauksessa hyödytön.

Tuo itse kuva on otettu sillä Olympuksen pokkarilla, ilman salamaa pöytälampun valossa käsivaralta. Kuvaa ei ole käsitelty eikä kropattu, kunhan vain pienennetty nettiä varten.

Joulu on taas, joulu on taas, kattilat täynnä...

Joulu on taas, joulu on taas, kattilat täynnä puuroo....eiku..

Räpsyistä räpsyin, otetu Olympuksen 5 Mpix pokkarilla, kun en viitsinyt viritellä järkkäriin salamaa.

mutta HYVÄÄ JOULUA!

Lasipupu

Leikitty valolla, pimeä huone ja musta kartonki.

Kyseessä on tyttäreni noin 15mm korkea lasipupu.
Nyt on käytetty Zuikon 40-150 linssiä, aukko f4,5 ja valotus yksi sekunti.

Kohinanpoistoa ei ole käytetty, ISO 100.

OM 50mm f1,8 testausta.

Mitenkähän tämä heitää nämä kuvat tänne, meni taas eripäin kuin ajattelin, mutta olkoon.

Eilen oli tyttäreni ringettejoukkueen pikkujoulu, ja menimme hohtokeilaamaan ja syömään.
Sain sitten oikein kuningasajatuksen ottaa kamera mukaan, varustettuna tuolla OM 50mm linssillä.

Olin varannut meille pöydän, ja esittänyt toiveen sen sijainista sivummalla.
Pöytä oli kuitenkin juuri ulko-oven vieressä ja syy on kuvassa, siellä kuvattiin jotain elokuvaa.
Tarjoilijakaan ei tiennyt asiaa tarkemmin, mutta nappasin sitten kuvan siitä touhusta.

Eli kuva on otettu aukolla 1.8 ja valotusaika oli 1/50s ISO 1600.



Keilahallissa olikin tarkennuksen kanssa ongelmia. Valoa oli vain kertakaikkiaan liian vähän manuaalitarkentamiseen, ja meni arpomiseksi.
Kuvassa on yritetty tarkentaa keiloihin, mutta lyhyeksi on jäänyt.
f1,8 1/50s ISO 1600.

Nyt on todistettu että haluan valovoimaa ja herkkyyttä.

Mikäli Olympus joskus tuo markkinoille kameran, jossa on käyttökelpoinen ISO 6400, olen vahvasti säästämässä siihen.

Nikonilla sellainen olisi ( D90 ja D3), Canonillakin on (5DII), mutta muilta se vielä puuttuu.

Testaukset ja kuvailut jatkuu!

Om 50mm f1,8

Nyt se on kotona!
32 euroa postimaksuineen!

Olympus Om 50mm f1.8
Testikuvia vasta otettuna, eli muutama räpsy että totesin linssin toimivan ja voin antaa palautteen myyjälle.

On se LYHYT! Siis se syväterävyysalue.

Tuossa kuvassa noin kaksi senttiä.
Tarkennusta yritetti etsimellä kukan keskelle, meni muutaman millin pitkäksi, kun ei ole niitä apuja etsimessä. Laiskuus esti virittämästä jalustaa, että olisi saanut livewievin käyttöön.

Tuo on siis vain testikuva, kokeilen joskus paremmalla ajalla ja kohteella uusiksi.

Ringetteä koko itsenäisyyspäivä!

Ringetteturnaus on ohi, on jälkipyykin ja talodellisen tuloksen laskennan paikka.
Kuvattua tuli paljon, toivomuksena oli että edes joku osuisi tuurilla kohdilleen.
Tuli otettua 555 kuvaa.

Suurin osa laitapleksin läpi, joka pehmentää kuvaa hiukan, sekä aikaansaa eräänlaisen harmaan kalvon kuvaan.

Osa vaihtoaitiosta (omat pelit), ja osa siitä vaihtoaition sivusta pleksin reunalta pituussuuntaan kenttää.

Karsinnan jälkeen kuvia jäi koneelle noin 300, joista nettiin ringettejoukkueiden katseltavaksi ladattiin 173 kuvaa.

Liitteeksi pari osumaa, toinen kirjaimellisesti.

Mainos

Laitetaan nyt mainos.
Toistaiseksi ainoat henkilökuvat joiden julkaisuun olen hankkinut luvan, sekä tytöiltä että vanhemmilta.

Kuva on muunnettu valokuvaksi pdf-tiedostosta, joten laatu ei ole ihan paras mahdollinen.
Tyttöjen kuvat on otettu jäähallissa sillä 28mm f2,8 manuaalilinssillä, leikattu irti ja liitetty uuteen taustaan. Lukon logon käyttöön on myös haettu lupa.

Mainos on kuitenkin tarkoitettu lähinnä paikkakunnan hallien ja koulujen ilmoitustauluille, ja täällä vain valokuvauksen takia.

Tuotekuvaus

Kokeilin kuvata jotain, lähinnä haettiin kivaa kuvaa jostain salamalla otettuna.


Tämä ylimmäinen on oma valintani lopulliseksi kuvaksi. Jos haluaisin mainoksen konjakista, olisi tuo minun näkemykseni. Mainosihmiset sen kuitenkin lyttäis, mutta tuollaisen siitä tekisin.

Tässä on kokeiltu ottaa tarkennus äänirasiaan, mutta minusta ei toimi niin hyvin.

Tässä on käytetty kahta salamaa, toinen kamerassa kiinni sen pakasterasiamallisen hajoittimen kanssa 45 asteen kulmassa ylös, ja toinen oikealla etuviistossa ampumassa täytevaloa kattoon.

Tarkennus äänirasiassa.

Sama, hiukan laajempi kuva.

Tässä haettiin ikkunasta tulevaa päivänvalovaikutelmaa, ulkonahan oli säkkipimeä, joten valo tulee salamoista.

Kokeiluna meni tuokin, ja huomasin ettei se irtosalamoilla ole niin helppoa, vaatisi irtovaloja, niin näkisi jo sommitellessa mitä tulee.

Kuva vehkeistäni.

Kuvassa kalusto, jalusta ja monopodi puuttuu.

Jotain piti keksiä, kun ei uloskaan viitsi mennä, siellä on p...a keli.

Kuvasin sitten kalustoni.
Kuva on otettu Olympuksen pokkarilla, joten mitään tuotekuvaa ei saatu aikaan, mutta jotain silti yritettiin.

Optiikka pienimmästä suurimpaan.

Miranda OM 28mm f2.8-16
Zuiko 14-42mm f.3.5-5.6
Zuiko 40-150mm f4.0-5.6
Zuiko 40-150mm f3.5-4.5

Salamat FL36 ja Sunpak Softlite orjakennolla.

Olympus E-410

Sitten muut perässä!

Sataman takaa.

Sataman takaa..
Nosturit ovat telakan, punaista hökötystä lukuunottamatta.

Suurin osa kuvista meni poskelleen, tai persilleen.
Melko kova tuuli aihetti näköjään kameraan huojuntaa, joka näkyi valoissa.
Tuossa yksi onnistunut, leikattu pois turhaa taivasta ja pari poijua joita tulli oli heilutellut.
Olin vain Sataman väärällä puolella, joten täytyy joskus tehdä uusi reissu.


Tämä taas on olevinaan taidetta..
Otettu kuva valonheittimen heijastuksesa.

Ringette.

EDIT2: Lisätty kuva kotihallissa sunnuntailta. ISO 1600 F4,4 1/100s 242mm/kino
Kuva on epäonnistunut, se on tärähtänyt, siinä on liike-epäterävyyttä, mutta se on minusta hyvä. Rinkula on keskellä kuvaa jostain syystä terävä.

Lisätty käsittelemätön versio, jonka jätän tähän päälle, kun kuvan siirrosta täällä on huonoja kokemuksia.

Sitähän minä olen kuvaillut paljon.
Pääsyynä omien tyttärien harrastus, ja kuvattu hyvinkin vaihtelevalla menestyksellä.

Nyt eilen Kaarinassa, joka on kuvaamiseen yksi parhaista näistä pikkuhalleista, siellä on hyvät valot. Nyt keskityttiin kuvaamaan tilanteita läheltä, eli ei otettu yleiskuvia pelistä, vaan ihan tiukkoja tilanteita haettiin.

Liitteeksi yksi kuva.
Kuvan tiedot: ISO 1600, 1/250s, f 4,1, 96mm (192mm kino).

Ringettehän on peli jossa vartalokontakti on kielletty, joten siinä vain "nojataan", tuota tilannetta olisi kait jääkiekossa kutsuttu kampiksi, ei ainakaan pelivälinettä onnnistu tavoitelemaan tuolta ulkopuolelta...

Paluu elokuulle.

Takaisin elokuiselle veneretkelle.
Kuvasin kun tyttäreni lähti soutelemaan kumiveneellä lahden vastarannalle.
Kuvissa ei ole mitään erikoisen taiteellista, ihan perhealbumikamaa, mutta kalliot ovat minusta hienot.
Matkaa oli sen verran, että taas oli joka milli (300kino) käytössä.

Troijalainen.

Onko kenelläkään muulla kuin minulla, tullut tänään joka kerta tänne tullessani varoitusta troijalaisesta?

Tämmöisestä.

Mörkö pimeässä.

Testasin pimeäkuvausta, en tosin viitsinyt enää lähteä kotipihaa pidemmälle.
Ylempi on otettu kotiportin vierestä kotikautua pitkin.
Valotusaika oli 1.3 s, ja aukko F11. Iso jäi tohelolta jäähallikeikan jälkeen arvoon 1600, joten kohinaa löytyy.


Tämä taas on meidän kellarista, jossa tytöillä oli halloween-bileet, koristeluja kävin kuvaamassa.
kuva on tarkoituksella jätetty hiukan pimeäksi, että vain valo näkyisi.

Suuri ISO-arvo näkyy tässäkin kuvassa, vaikka kohinaa onkin poistettu ohjelmallisesti.

Kuvat on otettu sillä OM Olympuksen 28mm manuaalilasilla, tämä alempi aukolla f2,8, valotusaika oli 1/10s.

Isoa ISO-arvoa en huomannut, koska tarkentelin livewievillä, ja zoomailin kuvaa tarkennuksessa, tällöin ei ISO-arvot näy näytössä.

PÖH..laho mikä laho.

Mikä pönttö!

Kuvattu on, mutta kun kuvasin taas vain noita tyttöjä pelaamassa, joten en oikein voi niitä kuvia näytille laittaa...
Siksi täytyy pysytellä arkistojen kätköistä löydetyissä kuvissa.

Elokuisella veneretkellä löysin saaresta ne vanhat uistimet, samassa saaressa oli tämä "pönttö".
En tiedä miksi oli tarkoitettu, oli maassa, eikä edes lähellä puuta josta se olisi voinut pudota..

Merikotka, samalta retkeltä. Joka milli zoomista käytössä, kinovastaavuus on 300mm.

Käyttäkää mielikuvitusta.

Raw Therapeen testausta.

Latasin Rawtherapeen, ja ohessa testi.
Molemmat kuvat käännetty jpeg-muotoon ohjelman oletusasetuksilla, käyttäen harmaapisteenä taustalla näkyvää palopostikaapin ovea.
Ylempi on käänneety Raw Therapeella, ja alempi Olympus Master 2 ohjelmalla.
Molemmat hyviä, mutta Therapee tekee tummempia kuvia. Ensisilmäyksellä näyttäisi siinä olevan vähemmän kohinaa, mutta kyllä sieltä samat kohinat löytyy kun nostaa kirkkauden samaan tasoon olympuksen vastaavan kanssa.

Kaikki muu paitsi purjehdus...

Kaikki muu paitsi purjehdus...

Vene ei ole minun, enkä varmaan saisi sitä kolhimatta irti laiturista. Samaiselta elokuiselta retkeltä kuin aikaisemmat vaaput.
Merikotkiakin näkyi, mutta niissä kuvissa ei ole paljon näytettävää, se piste taivaalla vaatii paljon mielikuvitusta paljastuakseen merikotkaksi.



Kuvailin tuossa viikonloppunakin, noin parikymmentä kuvaa, mutta roskiin meni kaikki.
Yritin orapihlaja-aidassa hyppiviä lintuja kuvata, mutta harmaa keli ja pitkä etäisyys teki tepposet, eikä saaliina ollut yhtään terävää kuvaa. Valotusjat liikkuivat luokkaa 1/25s vaikka herkkyys oli ISO 800. Zoomin 300 mm kinovastaavuusasennossa, ei saanut pidettyä kameraa tarpeeksi vakaana, niilläkään kerroilla kun tirppa olisi ollut hyppelemättä oksalta toiselle.

Edit:
Luovutan, en onnistu saamaan kuvaa aukeamaan isompana, syytä en tiedä.
Kuva ladattu ja poisttetu (albumista) neljästi. koko pitäisi olla 800*1067

Edit2: Kuva ladattu hiukan pienempänä ja ei ole siirretty kuvan paikkaa enää latauksen jälkeen, nyt toimii.

Vaappuja

Yhä pysytään vanhoissa.
Elokuussa kävimme purjehtimassa tuttaviemme kanssa heidän veneellään.
Saaressa käydessämme löytyi vanhan kelon kyljestä pari uistinta, ja tottakai siitäkin piti kuva räpsäistä.

Eivät luultavasti olleet tämän kesän unohduksia, mutta käypiä pelejä, kait...

Arkiston kätköjä

Taas arkiston kätköjä.

Sitten historiaa.

Minä olen kuvannut aina, mutta ikuinen rahapula on aina aikaansaanut puutteen välineistä.

Joskus -70 luvulla käytin äitini Bellaa. Tuo rullafilmikamera, johon sai kahdeksan kuvan filmin, oli äitini -58 ostama kamera.

Joskus -80 ostin oman kameran. Agfa 100 Sensor kasettikameran. Kamera teki neliön mallisia kuvia, ja oli kiinteästi äärettömään tarkennettu halpispokkari. Kamera varastettiin myöhemmin siskoltani Porin Yyterissä juhannuksena.

Seuraava oli kinofilmiä käyttävä Fujica, toki edelleen kiinteälinssinen, kiinteästi äärettömään tarkennettu pokkari, jossa oli jo sisäänrakennettu salama ja automaattivalotus.

Samalla lainailin ahkerasti veljeni Fujican järkkäriä, johon tosin oli vain yksi 50mm linssi.

Oman pokkarini salaman rikkoonnuttua, käytin pitkään silloisen tyttöystäväni, nykyisen vaimoni kameraa, Kodakin kinofilmiä käyttävää pokkaria.

Joskun 90-luvun lopulla ostin Olympuksen APS-pokkarin, jossa oli jo 24-70mm kinovastaava zoomi, ja erilaisia kuvausmoodeja, niin sanottuja kukkahattumoodeja.

2000-luvun puolella, 2005 taisi olla, ostin Olympuksen 5 miljoonan pikselin digipokkarin. 28-78mm kinovastaavalla zoomilla, ja kukkahattumoodeilla. Hyvin pian oston jälkeen tuskastuin kameran olemattomiin säätömahdollisuuksiin ja rajoituksiin. Jo filmipokkareissa pystyin valitsemaan herkkyyden ostamalla herkempää filmiä tarvitessani, mutta tuossa pokkarissa ei ollut manuaalisäätöä herkkyydelle, vaan kamera arpoi sen itse.

Sitten olikin vain ajan ja rahan kysymys, milloin ostan halvan järkkärin

Alla on yksi kuva joka on otettu tuolla Olympuksen pokkarilla pannaamalla. Suljinaika 1/10s, F3,0 ja herkkyys ISO 125.

Edit: Jostain syystä en saa Bellan kuvaa aukeamaan isompaan ikkunaan, mutta menetys tuskin on suuri.

Edit: Onnistuihan se, syytä vain ensimmäisen epäonnistumiseen en tiedä.

Veijo Rönkkönen, taiteilija omasta halustaan.

Veijo Rönkkönen, taiteilija omasta halustaan.
Itseoppinut patsaspuiston pitäjä Koitsankoskelta.

Kesälomalla ajelimme Itä-Suomessa, ja kävimme katsomassa hänen patsaitaan.
Omalla pihamaallaan patsaspuistoa pitävä V. Rönkkönen ei kerää pääsymaksuja, ei edes kolehtia vieraskirjansa yhteydessä.

Patsaita on satoja, osa sammaleen ja kasvuston peittämiä, osa melko uuden näköisiä. Aineksina on käytety muun muassa tekohampaita, kelloja, kolikoita, jne.

Kävimme toki myös kulttuurista nauttimassa Retretissä, mutta Retretin luolissa tuli olo, että Veijo on noista taiteilijoista täyspäisin.

Kannatta käydä Veijon patsaita ihmettelemässä jos sielläpäin liikkuu.

Valokuvauksellisesti ei kuvat ole ihmeellisiä, pokkarilla olisi saatu ihan samat aikaan.
Syytän harmaata keliä ja muita ihmisiä jotka yritin pitää poissa kuvista.
Liitteenä olevat muutama kuva patsaista on vain osa ottamistani, mutta tuo esiin tyylin ja patsaiden lukumäärän.

Mölkky

Taas arkistosta testikuva.

Tänään olisi paistanut täälläkin aurinko, ja ollut mukava tuuli aaltojen kuvaamiseen.

Ei sitten ennen auringonlaskua ehtinyt minnekään

Jatketaan arkistojen kätköistä löytyneillä kuvilla.

Mölkyn heitto on kuvattu juhannuksena, illalla noin kello 21.30. Kuva on täysin käsittelemätön, vain pienennetty.

Käytetty kahta salamaa, kamerassa kiinni Olympuksen FL 36, ja oikealla edessä Sunpackin vanha salama orjakennolla.

Orjakennon vuoksi salamatäsmäys on heikko, joten suljinaika on vain 1/80s, josta johtuu liike-epäterävyys väärinpäin. Olisi ollut hitunen varaa kiristää suljinaikaa, ehkä 1/100s olisi mennyt vielä.

Olisi tietysti voinut kokeilla sulkeutuvan verhon täsmäystä, mutta hei kamoon, oli juhannus, ei tullut mieleen.

Edit: Lisätty tavuviiva

Nostalgiaa

Nostalgiaa, ja kivaa sellaista.

Omistan yhä nuo vanhat laitteet, ja ne toimii.

Harman Kardon pyöriin ja pelittää, takaisinkelaus on hiukan heikentenyt, luultavasti kovettuneiden kumirullien takia.

Technics pelittää täysin, minulla on jopa varaneula siihen jemmassa.

Alunperin kuvat otettiin jalustalta syvyysterävyyden kokeilumielessä. Nyt ne näytetään täytteenä koska täälläpäin sataa, ja mielikuvitus on jumissa.

Tuossa tilaavievässä vanhanaikaisessa stereoräkissä on lisäksi Onkyon viritinvahvistin ja JVC:n cd-soitin, suoraan -80 luvun puolivälistä. ( Vieläkin harmittaa kun vaihdossa Onkyoon annoin pois -70 luvun Yamahan jalopuukuorisen viritinvahvistimen, se rahapula....)

Pistäisköhän jotain soimaan.....

Jäätä ja pimeää.

Jäähallit, nuo energiasyöpöt, joissa tehdään jäätä koneellisesti 4000-5000 neliöön, ja samalla hallia lämmitetään että yleisöllä olisi mukava olla.

Tai siis näin liigan halleissa, toista ovet ne pimeät aaltopeltihallit joissa junnut ja muut pelaavat. Niitä ei lämmitetä, sehän olisi haaskausta. Eikä niissä turhaan valojakaan poltella, tulee kalliiksi!
Täällä rannikolla oli luonnojäätä viime talvena yksi viikko. Viikoksi saivat jäädytettyä läheisen kentän, sitten se suli pois. Halleja siis tarvitaan yhä lisää, koska ennustajien mukaan lämpimät talvet ovat tulleet jäädäkseen. Miten tämä sitten liittyy valokuvaukseen? No siten että minä kuvaan paljon noissa pimeissä luolissa, ja yritän pärjätä niillä varusteilla joita on. Tuo kuva on otettu elokuun alussa, Kanadan joukkueen vieraillessa täällä pelailemassa. Ei heitä isoon halliin päästetty, koska liigaseura ei anna maalata kenttään ringetteviivoja, häiritsee kuulemma. Onneksi Lahdessa eikä Mestiksessä häiritse.

Tuo kylmä, pimeä halli on surkea paikka kuvata, vaatisi valovoimaa lisää, vähintään sen f2,8 putken. Ehkä sitten joskun kun voittaa lotossa, tosin ensin pitäisi alkaa lotota...

Exif kertoo:

Joku muuten voisi minulle kertoa mitä tarkoittaa High gain up? En ole sellaista säätöä kamerasta löytänyt.

Orkku

Tulee ainakin blokiin katsojia, jos meinaan hakusanan perusteella saapuvat!

Kuva on muutaman viikon takaa, ihan kotinurmikolta, jossa kirmasi useampia oravia, mutta muut karkasivat kun saavuin kameran kanssa paikalle.

Yksi rohkea piti minua tiiviisti silmällä, samalla kun söi jotain.

Muutaman kuvan räpsäisin, sitten hän päätti lähteä, ilmeisesti mallin palkitsematta jättäminen ei ollut hänen mieleensä.

Huomatkaa kuvaajan ammattimainen kuvausasento, ihan rähmällään.

No niin, jos kokeilisi paremmalla ajalla.

Imuroin juuri ohjelman nimeltä Noiseware, se on ilmainen kohinanpoisto-ohjelma, ikävä vain että ilmainen versio ei anna säätää tallennusasetuksia.

Oletusasetuksissa kuvat pakkaantuvat liiaksi, koukuttaa kyllä lisenssin ostoon.

Testiin valitsin kuvan viime talvelta, kuvattu natriumlampuin valaistussa jäähallissa, ja valo oli minulle yllätys. Tietenkään en ollut opetellut kameran custom-WP säätöä, joten tilanteen painaessa päälle päätin kuvata RAW-muodossa ja säätää jälkeenpäin. Kuva on otettu ISO 1600 ja Olyn 40-150 F4.0-5.6 zoomilla.

Tulos oli tämän näköinen.
Olympuksen omalla Master 2-ohjelmalla säädin kuvan valkotasapainon kohdalleen, mutta koska oransissa valossa ei ollut sinisiä sävyjä, nousi sinisiin asuihin raju kohina.

Kokeilin kuvaan Noisewarea oletusasetuksilla. Kokeilukuva oli ehkä hiukan liian paha, koska muihin kokeilemiini ohjelma sai aikaan kelvollista jälkeä, tämä testikuva meni hiukan "tasaiseksi"

Liitän tähän kaappauksen ennen ja jälkeen Noisewaren, tai näköjään jälkeen ja ennen, hiukan vielä blogin asetukset hakusessa :)

Nyt vain pähkäilemään onko ohjelma 49,90$ arvoinen, hiukan kyllä kutkuttaisi, koska ainakin toistaiseksi otan paljon kuvia olosuhteissa jotka vaativat herkkyyden nostoa.

Ensimmäinen kokeilu.

Ei, en ole mikään blokaaja, en edes lentopallossa.

Kaikkea täytyy kuitenkin kokeilla, paitsi omaa siskoa ja kansantanhuja.

Siksi avasin tämän Blogin, joka tulee luultavasti olemaan sylkykuppi tekotaiteellisille valokuvilleni, ja niiden selittelyyn satunnaisille kulkijoille.

Ensimmäiseksi kuvaksi liitän kuvan omenapuun kukasta.

Kuva on otettu viime keväänä, ja on yksi kuva sarjasta "leikin suurennuslasilla".