Sigma 70-200 f2.8

Ostin tuossa tammikuussa käytetyn Sigman 70-200 f2.8 optiikan, mutta ensimmäisellä kokeilulla totesin sen hiukan tarkentavan taakse minun kamerallani. Käytettyäni optiikkaa Fokan huollossa, osuu tarkennus kohdilleen, ja linssi on minusta kohtuullisen terävä jo täydellä aukolla lukkunottamatta ihan alkupäätä 70mm kohdalla, jossa on aavistus pehmeyttä.

Vaikka optiikan päätarkoitus ei ole minulla jäähalleissa kuuvaaminen, siellä sitä nyt ainakin aluksi on tullut kokeiltua. Tässä on muutamia huomioitani optiikasta Rauman pimeässä harjoitushallissa, kaikisssa kuvissa on ISO 1600, f2.8 ja kuvattu aukon esivalinnalla, ehkä jos vielä joskus kokeillaan jäähallissa käytetään manuaaliasetuksia, koska kiinteäaukkoinen optiikkaa sen mahdollistaa. Olen yleensä välttänyt sellaisten pelikuvien jakoa yleisesti, joissa on tunnistettavia pelaajia tai pelipaidassa näkyy nimi. Nyt ei kuitenkaan ole enää kyseessä pikkutytöt, eikä lain puolesta ole mitään estettä julkisella paikalla kuvattujen kuvien julkaisuun.

 Tässä kuvassa aika on 1/400s, tarkennus on onnistunut ja myös kuvan rajaus suoraan kuvatessa. Minä en mielelläni kroppaa kuvia jälkikäteen, vain suoristan jos siltä tuntuu. Syynä Olympuksen kohinat, jotka hyppää lopullisesti esiin jos kuvaa suurentaa (kroppaa). Tästä johtuen osissa kuvia on tyhjää tilaa tai puolikkaita pelaajia, jotka joku saattaisi rajata pois lopullisesta kuvasta.

Uusi ongelma tuli esiin aukolla 2.8 kuvatessa, syväterävyys on aika kapea. Kuvassa tarkennus oli maalivahdissa, ja odotettiin että veto tapahtuisi ja näin saisin molarin torjuntakuvan tai maalin tallennettua.
Pieleen meni, pelaaja tuli itse molarin eteen peittäen myös rinkulan näkyvistä. Kuten näette, maali ja molari on tarkat, mutta kaikki muu epätarkkaa.
DOF-laskurin mukaan 20m matkalta aukolla 2.8 on terävä alue noin 1m, 30m matkalta alue on noin 1,5m. Tästä noin neljäsosa on tarkennuspisteen edessä, loput takana. Tämä myös aiheuttaa kohtitulevan pelaajan kuvaamiseen ongelmia, koska Olyssä on vain yksi ristikkäinen tarkennuspiste, ei seuraavaa tarkennusta oikein pysty käyttämään, ja kohde yleensä ehtii tarkennus-laukaisu aikana pois terävältä alueelta. Pitää siis ennakoida, joka taas rajaa nopeat tilanteet pois. Valotus on 1/250s, koska kuvassa oli paljon pelaajia, automatiikka valotti kuvaa pidempään. Tämän valotusaikojen vaihtelun saisi kiinteäaukkoisella pois manuaaliasetuksilla.


Alla kaksi kuvaa joissa on tilanne, jonka onnistuu kuvaamaan ilman ennakkotarkennusta. Pelaaja(t) ovat kaartamassa, kasvot jo näkyvät, mutta kohti ei vielä olla tulossa, liike on lähinnä sivusuuntaan kuvan ottohetkellä. Ylempi 1/320s, alempi 1/500s, alempaa jouduttiin jo kuvankäsittelyssä nostamaan lähes aukko.
Syynä oli taas iso määrä jäätä kuvassa, jonka automaatti yritti valottaa keskiharmaaksi.

Viimeinen on taas esimerkki lyhyestä syväterävyydestä. Taas on yritetty kuvata kaartoon, mutta napattu sekunti liian aikaisin että kasvot näkyisivät. Huomioikaa että molari on jo ulkona terävyysalueelta.
Tätä lyhyttä terävyysaluetta en kokenut ongelmaksi edellisellä optiikallani, Zuikon 40-150mm f3.5-4.5. Sillä oli ongelmana hitaat valotusajat, pääsi noin 1/125-1/200s aikoihin, joka ei riittänyt liikkeen pysäyttämiseen.

Harjoitukset jatkuu, mutta kuvaanko vielä jäähalleissa, se on kysymysmerkki. Omat tyttäret ovat lopettaneet, ja vaikka tämän talven vielä pelejä katsomassa ja kuvaamassa kävinkin, en osaa vielä sanoa jatkanko jäähalleissa kuvaamista ensi talvena.